NÄIN ÄÄNESTÄT Suomessa
Seuraavat EU-vaalit pidetään 26. toukokuuta 2019. Jokainen viimeistään vaalipäivänä 18-vuotias Suomen kansalainen on äänioikeutettu. Yli 18-vuotias Suomessa asuva toisen EU-maan kansalainen voi äänestää Suomessa ilmoittautumalla äänioikeusrekisteriin. Myös ulkomailla ja kirjeitse äänestäminen on mahdollista.
Ennakkoon voi äänestää kotimaassa kuntien yleisissä äänestyspaikoissa ja ulkomailla ennakkoäänestyspaikoiksi valtioneuvoston asetuksella määrätyissä edustustoissa ja niiden toimipisteissä. Ennakkoäänestys Suomessa alkaa keskiviikkona 15. toukokuuta ja loppuu tiistaina 21. toukokuuta. Ennakkoäänestys ulkomailla alkaa keskiviikkona 15. toukokuuta ja loppuu lauantaina 18. toukokuuta.
Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla.
Ulkosuomalaisilla on myös mahdollisuus kirjeäänestykseen.
Suomessa toimitettavissa europarlamenttivaaleissa äänioikeutettu on jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt.
- Suomen kansalainen asuinpaikkaan katsomatta, ja
- muun EU:n jäsenvaltion kansalainen, joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltiossaan, joka on viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ilmoittautunut maistraatille otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja
- jolla on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää tai
- joka on EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, joka asuu Suomessa.
Ilmoittautuminen voidaan tehdä käyttäen Väestörekisterikeskuksen lomaketta.
Suomen kansalaisten ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Väestörekisterikeskus laatii äänioikeutetuista atk-perusteisen rekisterin (äänioikeusrekisteri) 46. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (muun muassa nimi, henkilötunnus, kotikunta ja vaalipäivän äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää.
Muiden EU-maiden kansalaisten, jotka äänestävät Suomessa on ilmoittauduttava Suomen äänioikeusrekisteriin viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ennen klo 16.
Kyllä, ulkomailla asuvat tai vaalien aikaan ulkomailla oleskelevat Suomen kansalaiset voivat äänestää kirjeitse ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Äänestääkseen kirjeitse on tilattava kirjeäänestykseen tarvittavat asiakirjat oikeusministeriön tilauspalvelusta riittävän ajoissa. Asiakirjat toimitetaan ulkomaan osoitteeseen. Äänestäminen kirjeitse on mahdollista aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää. Äänestäjän tulee postittaa vaalikuoreen suljettu äänestyslippu ja lähetekirjeen sisältävä lähetekuori Suomeen sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen äänioikeuskunnakseen. Äänestyslipun tulee olla perillä viimeistään vaalipäivää (sunnuntai 26.5.2019) edeltävänä perjantaina.
Äänestäjä on itse vastuussa äänestyslipun lähettämisestä ajoissa keskusvaalilautakunnalle. Äänestäjä tarvitsee kaksi täysikäistä todistajaa. Kirjeäänestysasiakirjat sisältävät yksityiskohtaisempaa tietoa kirjeäänestyksestä. Katso myös www.vaalit.fi, lisätietoa tulossa.
Kyllä, Suomessa asuvat muiden EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset voivat halutessaan äänestää Suomen europarlamenttivaaleissa. Tämän edellytyksenä on, että henkilö itse ilmoittautuu Suomen äänioikeusrekisteriin viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ennen klo 16. Ilmoittautuminen tehdään maistraatille.
Europarlamenttivaaleissa Suomi on yhtenä vaalipiirinä. Tämä tarkoittaa, että vaalien ehdokkaat ovat ehdokkaina koko maassa ja äänestäjä voi äänestää ketä ehdokasta tahansa. Europarlamenttivaaleissa annetut äänet lasketaan kuitenkin ensivaiheessa vaalipiirikohtaisesti, minkä jälkeen Helsingin vaalipiirilautakunta yhdistää kaikkien vaalipiirien tulokset koko maan tulokseksi
Europarlamenttivaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'in laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli
- vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen,
- vaaliliiton,
- yhteislistan sekä
- yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen
koko maassa saama kokonaisäänimäärä.
Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.
Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.
Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen.
Lopuksi kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan Euroopan parlamentin jäseniksi 14 parhaan vertausluvun saanutta ehdokasta.
Ehdokkaita europarlamenttivaaleissa voivat asettaa
- puoluerekisterissä olevat puolueet sekä
- äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset.
Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) Helsingin vaalipiirilautakunnalle viimeistään tiistaina 16. huhtikuuta. Lista ehdokkaista vahvistetaan torstaina 25. huhtikuuta.
Lisätietoja Oikeusministeriön vaalisivut: https://vaalit.fi/europarlamenttivaalit
Miten voin äänestää muissa maissa?
Maakohtaiset tiedot ovat saatavissa englanniksi ja valitun maan kielellä (kielillä)